Kesti vähän aikaa keksiä, mitä pientä ompelisin joulumyyjäisiin. Vähän aikaa tarkoitti tässä tapauksessa, että pohdiskelin kaksi viikkoa “mitähän sitä tekis”. Toteutus itsessään kesti sellaiset kaksi tuntia. Hyvin suunniteltu ja niin edelleen ;)
Pari uutta pyykkipussia. Näissä saa nyt kuskattua pikkupyykkiä yläkerran kylppäristä alakerran kodinhoitohuoneeseen pestäväksi. Ja valmiiksi lajiteltuna! Ei tarvitse etsiä kaikkia eriparisukkia muun pyykin seasta. Nyt kun pusseja alkaa olla tarpeeksi monta, niin jokainen voi myös itse laittaa vaattensa valmiiksi oikeisiin pusseihin ;)
No, totuuden nimissä ihan kaikelle ei ole omaa pussia, joten kasa sekalaisetkin löytyy edelleen – mutta huomattavasti pienempänä :)
Syksy saapui ja flunssa sen mukana. “Perinteiseksi koulun aloitus” -flunssaksi olen sitä kutsunut. Sängyn pohjalla köhiessä kaipasin kovasti pienempää lämpötyynyä, jota voisi pitää kasvoilla. Erityisesti nenän ja otsan kohdalla helpottamassa oloa. Nyt sain sellaiset ommeltua, ja tässä ne ovat – sateenkaaren väriset sydäntyynyt:)
Nämä on täytetty luomuvehnänjyvillä, jokaisessa on noin 250 grammaa. Se on aika paljon pieneen tyynyyn, mutta minua on kaupan kauratyynyissä aina harmittanut jyvien pieni määrä ja niiden valuminen, joten laitoin vähän reippaammin näihin ;)
Kankaana käytin Girasolin kantoliinakangasta, joka on sekä vahvaa että pehmeää. Siis todella pehmeää. Varsinkin lämpöisenä se tuntuu ihan pumpulilta poskea vasten :D Nämä tässä näkyvät on leikattuja paloja väreistä Rainbow Springs, Double Rainbow white ja Double Rainbow gold diamond.
Flunssa alkaa olla jo voitettu, mutta eiköhän näitä talven tullen muutenkin tarvita.
Nyt koko talviaika vielä tuntuu ihan kaukaiselta, kun ulkona paistaa aurinko ja mittari näyttää +18 astetta. Syyskuun puolivälissä O.o
Auringonkukatkin vasta aloittelevat kukintaa.
Muutama vielä ;-)
Ja puutarhatunnelmointina kuva rikkaruohopenkistäni.
<3
Lisää virkattuja kukkasia. Maanläheisissä väreissä.
Kesäistä virkkailua luomupuuvillasta :)
Tämä kuorinta sisältää tasan kahta ainesosaa, joten sitä voinee syystä kutsua nimellä “Superyksinkertainen sokerikuorinta”. Nämä kaksi huippuainesosaa ovat sokeri ja macadamiaöljy. Siis kuoriva aines ja öljypohja. Tykkään itse tehdä kerrallaan yhden käyttökerran kokoisen annoksen, joten määrät ovat siihen.
Mitataan kuppiin 2 ruokalusikallista sokeria.
Lisätään n. 1.5 ruokalusikallista macadamiaöljyä.
Sekoitetaan.
Valmis ;)
Levitetään kostealle kasvojen iholle pyörivin liikkein ja huuhdellaan lämpimällä vedellä.
Vähän jännempiä kivoja ohjeita löytyy esim. Juuret maassa blogista sekä Ruohonjuuren blogista .
Siloposkia monella tapaa :)
Näitä pehmopupuja on jo kokonainen perhekunta. Tälle viimeisimmälle ei ollut suoraa tilausta odottamassa, olin vain leikannut kankaat valmiiksi. Nyt sain sitten ommeltua tämänkin pupun kasaan. Siitä tuli mielestäni aika suloinen tapaus. Tällainen vaaleanpunaisten unien halipupu.
Pupun ohje löytyy täältä. Samoin kuin monia muitakin tosi kivoja ompelujuttuja :)
Tämä pupu nautiskelee vielä alkukesän kukkaloistosta täällä meillä ja lähtee sitten pomppimaan kohti uusia seikkaluja yhden pienen tytön kaveriksi <3
Tehtiin vanhempainyhdistyksen myyjäisiin satsi whoopie pie -leivoksia. Nämä olivat ilmeisesti tosi trendikkäitä pari vuotta sitten, mutta minä en ollut ennen kuullutkaan. Selvästi alan olla kolmenkympin paremmalla puolella, kun olen ruvennut entistä enemmän saamaan näppyjä jo “trendikäs” sanan mainitsemisesta – ai ai ;D
Mutta hyviä niistä tuli joka tapauksessa. Supermakeita! (Mikä voi tietenkin henkilöstä riippuen olla hyvä tai huonompi asia…). Ohje on sellaisesta kirjasta kuin Whoopie leivokset ja on nimeltään Vanilja Whoopie piet suklaa-voikreemi täytteellä.
Tuossa tämän vuoden ekassa postauksessa näkyi pari viiksikarvaa kameran linssiä nuuskimassa, mutta niiden omistajaa ei täällä ole vielä enempää esitelty. Kyseessä om siis Zaylin-kani. Se muutti meille viime vuonna loppukesästä, ja on nyt vajaan vuoden ikäinen. Viralliselta nimeltään Mustikkametsän Zaylin Oak ja rodultaan leijonaharjas.
Zaylin otettiin kaveriksi tälle toiselle kanille, Tähti-luppakorvalle. Oli mukava huomata, miten ne tutustumisen alkukankeuden jälkeen ovat muovautuneet kunnon kanikavereiksi. Ovat nykyisin ihan Paita ja Peppu :)
Vielä muutama kuva meidän kanilasta. Puput asustavat nykyisin portaiden alla omassa pikku valtakunnassaan. Huom. tältä se näyttää juuri siivottuna. Hieman erilaiselta sen jälkeen, kun siellä on pidetty parit juoksukilpailut, levitelty heinät ympäriinsä ja merkattu nurkat strategisilla sissipapanoilla ;)
Yksi vanhoista heijastimista alkoi olla sen verran kulahtanut, että tein siitä uuden version. Heijastinosa toimii vielä hyvin, joten se jatkaa heijasteluaan nyt tässä uudessa kukassa.
Kevään väriset villasukat tytölle. Näiden tekeminen oli jäänyt joskus kesken, ja kun meinasin aloittaa uutta kutomista totesin, että tehdäänpä tämä vanha työ ensin loppuun. Vähän eripariset niistä tuli, mutta mieleiset kuitenkin :)
Purkkeja ja purnukoita. Sekä kotitekoista kosteusvoidetta.
Suosin nykyisin vallan luonnonkosmetiikkaa niin meikeissä kuin hoitotuotteissakin. Kaikkihan lähti siitä, etten voinut enää käyttää tavallisia meikkejä. Jotkin niiden sisältämät ainesosat aiheuttivat sellaista kutinaa ja ärsytystä, ettei paremmasta väliä. Sitten oltiin vaan luomuna, ilman pakkelia. No onneksi löytyi myrkyttömiäkin meikkituotteita luonnonkosmetiikkamerkeiltä, joten nykyään pääsee taas iloittellemaan sillä saralla ;)
Tämän myötä aloin kiinnittämään enemmänkin huomiota kosmetiikan sisältämiin kemikaaleihin. Kuten tunnettua, niin tieto lisää tuskaa, huoh. Tätä nykyä onkin vaikea enää ostaa tuosta vaan kaupasta jotain purkkia, kun tuoteselosteesta tulee katsottua, mistä aineista se oikeasti onkaan tehty.
Yksi hyvä tapa varmistaa, että tuote on turvallinen ja myrkytön, on tehdä se itse. Ohjeita on netissä paljon erilaisia ja kurssejakin järjestetään. Tässä esimerkiksi oiva ja helppo ohje:
Wellnessmama – whipped body butter
Itsellänikin on vielä monelaista kokeiltavaa, mutta erilaisilla yhdistelmillä saa helposti täyteläisempää tai kevyempää voidetta. Ennen kaikkea itselle sopivaa.
Tässä toinen pieni laukku. Tyttö sai itse valita kankaat siihen, ja hyvin yhteensopivat niistä tulikin. Molemmissa vähän samantyylisiä piirroshahmoja. Tein laukun kaksipuoliseksi siten, että kumpi vain puoli voi olla päälle päin. Se on vähän kuin olisi kaksi laukkua yhdessä :) Täytyy myöntää, että olen muutaman kerran vähän lainannut tätä, kun on malliltaan sillein sopivasti tilava, vaikka kuitenkin pieni. Poimutusten ansiosta joustaa, ja mahduttaa sisäänsä vaikka hupparin varavaatteeksi.
