Löysin tämän kirjan Suomalaisen kirjakaupan tarjouksista pari päivää sitten. Nyt kun se on jo pari kertaa luettu läpi, siitä on tullut meillä uusi suosikki. Paljon kivoja, värikkäitä kuvia ja yksityiskohtia, jotka ovat hauskoja myös aikuisen mielestä.
Monesti lastenkirjat voivat olla vähän puuduttavia, kun niitä lukee kymmenettä kertaa peräkkäin eikä tarinassa ole turhan paljon mitään mutkia. Mutta tämä oli juuri sopivan pituinen, niin että sen voi lukea joko reippaasti alusta loppuun tai sitten hitaammin ja pysähdellen tutkimaan, mitä kaikkea kuvista löytyykään. Veera ja menopelit tuntuu myös tarkoitetun selkeästi nuoremmalle lukijakunnalle kuin varsinaiset Tatu ja Patu -kirjat. Ainakin Tatun ja Patun Suomi on meillä ollut lähinnä äidin lukemistoa, vähän liian monimutkainen vielä.
